Mulla olis ihan kauheasti kirjoitettavaa.. On ollut liikunta tapahtumaa, jossa oltiin yhdistyksen voimin, ollaan käyty hyppäämässä useampaankin kertaan, menty kangilla, hölläilty ja lyöty päätä seinään... Suunnittelin myös kirjoittavani edelliseen postaukseen jatkoa ja avata tänne, että miten meinaan päästä noihin tavoitteisiin. Tästä tuleekin siis sekalainen postaus kuvia ja lyhyesti vähän mitä ollaan tehty.
Oltiin siis MeKaRatin kanssa liikuntatapahtumassa, Merikarvialla. Meidän pisteellä ihmiset pääsivät silittelemään Daisyä ja lapset pääsivät ratsastamaan. Meillä oli myös pieni kilpailu, kuusi hyppyä sisältävällä radalla, jossa nopein aika voitti. Saimme ihan kohtuullisen ilman, aina voisi tietysti paistaa aurinko, mutta ei sentään satanut suuremmin vettä.
Saatiin Daisy lainaksi, tämän kanssa on aina niin ihana tehdä töitä <3
Tottakai piti käydä vähän testaamassa, että välit on varmasti hyvät ;)
Lähdettiin Hannan kanssa vähän aikaisemmin pois ja lähdettiin tekemään omaa rataharjoitusta, kun ei ehditty enää porin tallille. Palautettiin Daisy kotiin ja käytiin hakemassa Wiku, sekä loput tavarat ja suuntasimme Koivuniemen Herraan. Tarkoitus oli lähteä täysin ponille vieraaseen paikkaan hyppäämään rata 60cm ja 80cm korkeudella. Verkkailin ensin yksinäni nurmella, Hanna rakentaessa esteitä. Wikullahan ei ole kenkiä (ja hokkeja) ja ruoho oli vähän märkää, jolloin en uskaltanut kummempia kiemuroita tehdä. Tultiin kentälle, jossa otettiin parit verkkahypyt. Tultiin eka rata noin 40cm korkeudella,sitten 60cm ja 80cm radat meni kaikki aika fine, aina siellä on jotain pientä korjaamista, muttei mitään suurta. Tässä kohtaa olisi pitänyt lähteä kotiin ja todetta että olipa hieno! Eipä kuitenkaan, olin itse tosi hyvällä fiiliksellä menossa ja päätettiin sen takia nostaa. Jännitän vieläkin ihan liikaa ja aloin itse töpeksimään kaikki lähestymiset jolloin homma meni käteen. Ollaan kuitenkin päästy jo niin pitkälle että Wiku hyppäsi kiltisti, eikä mua kuitenkaan pelottanut, ärsytti vain kun en voi antaa ponin olla ja antaa sen suorittaa.. Olen kuitenkin tosi tyytyväinen ekoihin ratoihin, sekä lyhyempään linjaan, myös niillä isommilla korkeuksilla.
Poni matkaan ja menoksi
Käytin lopuksi kävelemässä maastossa
Läksyksi saatiin itsenäiseen treenin tehdä tosi helppo ja yksinkertainen sarja n. 13m, jota nostetaan joka kierroksella vähän ja pyritään pääsemään 90cm. Lähinnä jotta olisi tehtävä, joka ei ole vaikea, mutta joutuu keskittymään, sekä saataisiin yhdessä lisää varmuutta. Tätä tehtävää ollaan myös päästy jo kokeilemaan, päällimmäinen fiilis oli ihan hyvä, mutta tarvitsen oikeasti jonkun, joka käskee rauhoittumaan!
Koivuniemessä
Ensimmäinen treeni sarjalla
Olen paljon mennyt Wikulla nyt ilman satulaa, treenaten laukannostoja ja kääntymistä. Näin olen pyrkinyt parantamaan nostojen nopeutta ja toistaiseksi se onkin toiminut. Wikun on ollut nyt myös paljon tunneilla jolloi saan itselleni vähän kevyempiä päiviä. Ollaan lyöty lukkoon meidän ekat helpon A:n kisat ja selvitellään nyt saanko ratsastaa sen kangilla. Se jää nähtäväksi, pyrin nyt kuitenkin ratsastamaan kangilla useammin, jotta siihenkin saataisiin rutiinia.
Käyntiin jäällä pari viikkoa sitten, oli kyllä sairaan siistiä! Huomasi kyllä etten ole yli vuoteen käynyt kunnolla jäällä, ei pysynyt kiekko lavassa ja muutenkin kuviokellunta ei aluksi luonannut. Tyhmänä unohdin vielä pullon ja huivin kotiin. Kauhea hinku päästä jäille, tosin vain höntsäilemään.
... Paitsi etten yleensä suunnittele viikon ohjelmaa hirveästi etukäteen
sen enempää. Oikeastaan milloin hypätään on ainoa mikä päätetään ennen, sen
ympärille usein rakennetaan loput päivät. Ainoa mistä yritän pitää kiinni on, että meillä olisi yksi vapaa- ja yksi estepäivä viikossa. Näistä määrittyy viikon ohjelma, vapaapäivän yritän sijoittaa päiville, kun olen itse poissa tai nyt koulun alettua menee muuten pitkään. Myös hypätessä tulee heti kolme päivää täyteen, pyrin aina siihen ettei ponilla olisi vapaata enne tai jälkeen hyppäämisen. Jos viikonloppuna on koulukisat, tehdään paljon jumppaa ja herkistelyä, sekä hiotaan radalla olevia tehtäviä. Viikon yritän pitää muten tosi rentona tai ottamatta painetta mistään. Estekisojen kohdalla sama homma, ei oteta paineita. Hypätään alkuviikosta rataa, vähintään samalla korkeudella kuin kisoissa tai vähän isompaa, jotta tehtävät tuntuisi pienemmältä kisapäivänä. Tämä järjestelmä johtuu pitkälti omasta päästä, jos alan keräämään paineita enne kisoja tai suunnittelemaan viikon todella tarkkaan, lakkaa homma olevasta hauskaa. Tällöin olen myös itse tosi ärtynyt, hermostuen kaikesta mikä ei tapahdu heti ja juuri niin kuin itse haluan. En kuitenkaan pidä siitäkään ettei ole mitään aikataulua tai suunnitelmaa, tämä pätee ihan kaikessa mun elämässä. Suunnittelen siis mahdollisesti sopivan ohjelman, mitä on kuitenkin helppo muokata viikon aikana. Ohjelma rakentuu muutaman "pakko tehdä"- asiaan, jolloin teen ne ja sovellan muun niiden ympärille ja väleihin.
Kuvat ovat Emman ottamia, Zilpalta 30.7 kisoista
Asetan kuitenkin tavoitteita pidemmälle jaksolle. Tälle kesälle niitä oli päästä kilpailemaan helppoa B:tä aina yli 60% tuloksella, missä ollaan onnistuttu aika hyvin. Esteillä oli vuositavoitteena vain päästä eroon estekammosta ja saada varmuutta, tähän on vielä matkaa, mutta suunta on oikea. Wikun kanssa seuraavia tavoitteita ovat:
kehittyä yhdessä
Saada vaihdot kuntoon
päästä pellolle revittelemään
Ratsastaa kangilla
Päästä talven aikana nostamaan tasoa heA:han
Kilpailla helppoa A:ta kesällä 2017
kilpailla esteitä hyvin tuloksin 40-60cm tasolla
hypätä kisoissa 80cm
parantaa istuntaa esteillä ja koulussa
Napilla en pääse menemään säännöllisesti, mutta sen kanssa tavoitteena olisi kuitenkin:
kehittyä yhdessä
saada luottamus toimimaan
saada kvaalit
päästä hyppäämään 90-100cm
päästä kilpailemaan 2- tasolla
kilpailla koulua heB luokissa
Kaiken pointti on kuitenkin pitää homma kaikille mukavan ja hauskana, nauttia siitä kuinka hienoja hevosia mulla on!
Koulu on taas mun osalta alkanut, hieman kateellinen osalle kavereista joilla se alkaa vasta syyskuussa. Olin jo keskiviikkona 10.8 tutoroimassa liiketalouden uusia opiskelijoita, sekä täyttämässä lomakkeita. Nämä kolme päivää oli tosi kevyttä, opastettiin uusia ykkösiä, käytiin vähän läpi mihin jäätiin keväällä, mitä syksyllä tapahtuu ja suunniteltiin ryhmäytyspäivän ohjelmaa. Viime talvena suunnittelin jo käyväni salilla aina näinä "turhina" päivinä, kun koulu alkaa 10-11 aikaan tai loppuu niin että bussia saa odottaa parikin tuntia. Se kuitenkin vähän jäi ja nyt suunniteltiin Janitan kanssa jos oltais reippaita ja yhdessä salille tai lenkille, kun joudun odottelemaan Kankaanpäässä. Tilanteessa on kuitenkin vielä monta muuttujaa, jäillä olisi tarkoitus alkaa taas käymään, vaikkei sitten joukkuetta enää löytyisikään.
Wikun kanssa ollaan treenattu kevyesti lisäysten ja laukanvaihtojen kanssa, sekä herkistelyä siirtymisillä ja jumpattu kaarevilla. Mistä huomaa että ympyrät sun muut kaarevat on mun suosikki kuviota? Taidan melkein joka postauksessa kertoa kuinka työskenneltiin ympyrällä tai loivilla, yleensä molemmilla. Kaarevat on mulle helppoja kuvioita, niillä saa hyvin jumpattua tai pidettyä molempien aivot töissä, sekä tarkistettua meneekö avut läpi. Saatiin vihdoin aikaiseksi myös raspata ponin hampaat, huomasi kyllä eron parempaan. Tosin olen taas itse niin jumissa, ettei ratsastamisesta meinannut tulla mitään. Huomenna olisi kuitenkin tarkoitus hypätä, joko itsenäisesti tai äidin johdolla/kanssa. Kävin tylsyyttäni rakentamassa maneesiin pari hyppyä valmiiksi, ideana lähinnä pieniä tehtäviä joille voi tehdä paljon toistoja.
Kavaletit joista suhteutettu ristikolle, sekä pysty jossa tiilikuvioitu pressu.
Ollaan Wikulle etsitty kankisuitsia ja löydettiin tuollaiset ihan perus mustat kanget. Haaveilin pitkään PS:sän tai vastaavan suitsia, nuo oli kuitenkin hyvää nahkaa ja sopivan hintaiset. Päästiinkin testailemaan näitä heti torstain 4.8 valmennuksessa. Lissun kanssa pähkittiin kumpi kankikuolai otetaan ensin testiin ja päädyttiin ohuempaan ja suoraan kankeen.
Kuvassa vielä toinen vähän paksumpi kuolain.
Valmennus aloitettiin aika kevyesti, en ottanut kankea käteen olenkaan, pyrittiin vain saamaan takajalat aktiivisiksi ja hyvä tuntuma nivelelle. Wiku ei ole varmaan koskaan ollu noin hyvin avuille heti alussa! Keräilin kanget käteen, toki ne pidettiin koko valmennuksen ajan tosi kevyellä tuntumalla. Harjoitukset ei olleet mitenkään ihmeellisiä, väistöihi pyrittiin saamaan lisää jyrkkyyttä ja laukkaan vaihteita, sekä vastalaukkaa loivalla kiemuralla. Edellisessä valkussa pääsin aika hyvin kiinni tekniikkaan ja tunteeseen, jolloin saatiin hyviä pätkiä loiville. Nyt en kuitenkaan alkuun meinannut millään saada etenkään vasenta olkapäätä pysymään mukana, enkä osannut istua suorassa. Vaikka Wikulla on vahva laukka ja hyvä tasapaino, oma säätäminen häiritsee tekemistä.. Aina kun onnistun istumaan hiljaa ja vaikuttamaan pehmeällä istunnalla, saadaan jo tosi tasaisia loivia ja pystyn kokoamaan ja säätämään laukkaa. Treeniä vaaditaan vielä paljon, jotta voitaisiin kisoissa esittää sujuvasti.
Valkun loppuun päästiin hetkeksi yksin ympyrälle, jolla tehtäväksi tuli koota ja lähettää, niin että se ihan oikeasti lyhenee ja kokoaa. Kun saatiin muutama hyvä kokoaminen, lähdettiin tekemään lisäyksiä lävistäjille. Mun piti koota kulmassa kunnolla, jotta mulla olisi tarpeeksi energiaa lähteä lisäykseen. Wikulla on hyvät liikkeet ja raviakin pystyy lisäämään ihan hulppeasti. Näitä lisäyksiä en kuitenkaan oo pystyny kisoissa ratsastamaan ulos. Kulmiin sain koottua hyvin, lävistäjille jäi silti parannettavaa, vaikka saatiinkin parempia pätkiä kuin aikoihin. Valmennuksesta jäi tosi hyvä fiilis, oli positiivinen yllätys miten hyvin poni liikkui kangilla. Pelkäsin vähän alkuun, että Wiku hermostuisi ja rullaisi virkkuukoukkuna koko valmennuksen läpi, onneksi kuitenkaan ei! Yritetään nyt mennä kangilla suunnilleen kerran viikossa, joko äidin tai Lissun silmän alla ja rakentaa helppoa A:ta kasaan.
7.8 käytiin taas Satakunta Cupin kisoissa Niinisalossa. En vieläkään ole millään tasolla tyytyväinen verkkaa tai rataan. Vaikkakin tulokseksi tuli ihan mukavat 61.5% 5/16. Wiku tuntui kauhean epätasaiselta, enkä itse pystynyt rentoutumaan ollenkaan. Ongelman saattoi aiheuttaa edellisenä iltana paniikkia aiheuttanut hirvikärpänen. Olin täyttämässä heinäverkkoa, kun jäin ihmettelemään Wikun riehumista tarhassa. Otin ponin sisälle ettei se riehuessaan vetäisi nurin ja rikkoisi itseään. Raukka oli ihan hikinen ja stressaantunut, kun yritin löytää tätä mönkiäistä ponin hännästä. Sain sen ilmeisesti pois, kun poni rauhoittui ja jäi syömään heiniään. Kun kisoista etsitää jotain positiivista, voidaan mainita, ettei me saatu mitään hepuleita, vaikka verkka olikin maneesissa ja kilpailut ulkona kentällä.
Seuraavat kisat ovatkin sitten vasta 1.10 jälleen Satakunta Cupin merkeissä. Nyt kun koulut alkaa pidetään varmaan vähän kevyempi jakso, jonka jälkeen jatketaan treeniä normaaliin tapaan.
