Hei! Torstaina oli siis taas estevalmennus, tehtävänä toimi sama rata kuin viimeksi, mutta lisäsimme kapean lankun 2 ja 4 esteen väliin. Tein nopean omatoimisen verkan, lämpimän kelin takia otin todella kevyesti. Otettiin 3-5 hyppyä, jotka sujuivat hyvin. Valmennuksen pääpaino oli "kummitusesteillä" ja vaihtuvilla esteillä, eli esteiden alle lisättiin pelokkeita, kuten kukkia, pressuja ja muovisia kansia. Aloitimme hyppäämällä radan keraan ja sen jälkeen joka kierroksella jonkun esteen alle lisättiin jotain uutta, välillä niiden paikkoja vaihdellen. Tarkoituksena oli siis totuttaa molempia hyppäämään erilaisia ja muuttuvia esteitä, jottei kisoissa tulisi yllätyksenä mitään. Oma tehtävä oli taas istua hiljaa, jalka kiinni, mutta olla hereillä ja valmiina jos Wiku epäröisi estettä. Monesti epäröin itse ensimmäiselle, jolloin hypystä tuli huono, kun jäin pitämään liian pitkäksi aikaa, sekä jäi puskemaan. Seuraavalle kuitenkin kokosin itseni ja ratsastin paremmin. Viimeisillä radoilla pysyin melkein joka esteellä pystyssä ja rentona.
Lähdimme heittämään lyhyen maaston, jonka aikana valmentaja nosti esteitä ja vaihtoi "kummitusten" paikkoja. Tarkoituksena oli luoda kisatilanne, jolloin ei voida määrittää mitä esteiden alla on, sekä muutenki ratsastaa kuten kisoissa. Tämä onnistui ihan ok, muuta huono tie ja hölmöily tuli tehtyä, sekä sukeltelin jälleen parilla esteellä. Videolla näkyy viimeinen rata, jossa ajoin Wikun ensimmäiselle esteelle liikaa, tultiin pohjaan ja sukellus. Muu rata sujui kelvollisesti, kun taas viimeiselle esteelle jäin roikkumaan vähän ohjaan ja tultiin vähän laakan.
Perjantaina suunnittelin tekeväni kevyttä jumppaa, mutta hartiani oli niin jumissa, etten saanut vasenta kättäni pysymään mukana. Alkuun tein voltit jokaiseen kulmaan, seka kolmikaarista, jonka kaarteisiin tuli voltti. Tässä en saanut vasemmalta apuja läpi käden takia, joten siirryin tekemään siirtymisiä. Työskentelin lävistäjillä, tein lyhyiden sivujen keskelle pysähdykset ja lävistäjille 3 tai 5 askelta käyntiä. Pyrin ratsastamaan pelkällä istunnalla ja saamaan rentoja pysähdyksiä, joissa kaula pysyy alhaalla. Wiku pysyi rauhallisena ja rentona lähes jokaisessa siitymisessä raviin, mutta käyntiin tai pysähdykseen siirryttäessä jännityi helposti. Lähdin korjaamaan pitämällä käsen mahdollisimman pehmeänä. Muutaman kierroksen jälkeen tuli enemmän tasaisia, kuin jännityneitä siirtymisä. Laukassa jatkoin lävistäjillä, otin ensin noin viisi lävistäjää suuntaansa, jolloin lävistäjän lopussa siirsin raviin ja yritin saada renon siirtymisen, jossa kaula ei nouse liikaa. Tehtävä sujui paremmin kuin ajattelin, muutaman ympyrän jouduin ottamaan rauhoittaakseni laukkaa, mutta Wiku oli silti kokoaja rento. Loppuun otin muutaman lävistäjän jolloin siirryin laukasta käyntiin. Joka kerran tuli muutama raviaskel, mutta näissäkin koitin pysyä pehmeänä ja saada rauhallisen siirtymisen. Kun saatiin yksi tosi hyvä siirtyminen, otin muutaman kierroksen reipasta lakkaa maneesia ympäri, siirsin käyntii ja lähdettiin kävelemään maastoon. Positiivinen fiilis, mutta odotan niin paljon, kun muutaman viikon päästä pääsen taas hierojan pöydälle.
